Rumat Runebergit



Kävipä niin ihmeellisesti, että sain molemmat pienet nukahtamaan päiväunille yhtäaikaa. Kahvi- ja pullahammasta kolotti, mutta kaapista ei löytynyt sopivaa nakerrettavaa. Apuun riensi klassikkoteos Ole hyvä! Kotitaloutta 7. luokalle

Runebergin tortuista tuli tosi rumia, ja ikäänkuin sitä korostaakseni kuorrutin ne liian kuumina (ne lapset ei usein nuku kauaa yhtäaikaa...) jolloin päällisetkin lähti vielä valumaan sinne tänne. Mutta hyviä oli, söin kolme! Ja mikä parasta, nämä oli nopeat tehdä.

Ei tällä suorituksella taida vielä ihan porvoolaiseksi päästä, mutta lupaan yrittää tulevina vuosina parhaani. Ajatushan se on tärkein, eikös?


1 muna
1,5 dl sokeria
1 dl kermaa
1 dl kuorineen jauhettua mantelia (mulla oli kuorettomia, eipä haitannut)
2 dl korppujauhoja
1,5 dl sulatettua rasvaa (150g)
1,5 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
(minä lurautin vielä vajaan teelusikallisen rommiaromia mukaan)

1. Pane uuni kuumenemaan 225 asteeseen
2. Sulata rasva
3. Vatkaa muna ja sokeri vaahdoksi kulhossa
4. Lisää taikinaan kerma ja sekoita
5. Lisää mantelit, korppujauhot ja vähän jäähtynyt sulatettu rasva. Sekoita kaapimella.
6. Lisää lopuksi vehnäjauho-leivinjauhoseos, sekoita.
7. Jaa taikina paperivuokiin (12-16kpl) ja paista uunin keskitasossa noin 15 minuuttia.
8. Koristele punaisella hillolla ja sokerivesikuorrutuksella.

  
Makoisaa Runeberginpäivää kaikille!


5 kommenttia

  1. "Moni kakku päältä kaunis..." Tärkeintähän se maku on. :)

    VastaaPoista
  2. Oi mitä herkkuja ja ihanan värinen esikko. Aavistus kevättä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jotenkin sitä kaipaa jo noita keväisiä värejä tässä vaiheessa, kun luonto on ollut väritön jo pitkään. Tai ei tietenkään aivan väritön, mutta ilman kesän vehreyttä. Ja pullakin kyllä auttaa kevään odotuksessa :-D

      Poista
  3. Koululaisten köksäkirjoista mäkin olen napannut monta hyvää perusreseptiä käyttööni.

    Runebergeja en kyllä lähtis kokeilemaan, luultavasti ei onnistuisi :)

    VastaaPoista

Kysy, kommentoi, ehdota, höpise. Kommentit ilahduttavat aina!