Lokakuu ja muutoksen tunnelma





Vuoden kierrossa ollaan päästy jo lokakuulle asti. Meidän perheessä lokakuu on suurta syntymäpäiväsesonkia, onhan lapsistamme kolme syntyneet lokakuussa. Eilen heti ensimmäisenä päivänä juhlistettiin ensimmäistä sankaria, kun herra N täytti kuusi vuotta. Seuraavana ovat reilun viikon päästä vuorossa esikoinen ja kuopus, joilla sattuu olemaan vielä aivan täsmälleen sama syntymäpäivä. Välissä on vain seitsemäntoista vuotta :-) Kaikkia kolmea poikaa juhlitaan sitten kerralla vähän isommin, kun sukulaiset ja ystävät kokoontuvat kahvipöydän ääreen. Onneksi onkin nyt se isompi pöytä, niin mahtuu väki paremmin! 

Johtuneeko siitä, että olen viettänyt usein aikaa synnytyslaitoksella ruskan aikaan, vai jostakin muusta, mutta kellastuvat lehdet ja lokakuinen aamujen kirpeys on minulle aina kuin sisäisen kellon ajastettu merkki, että jotakin uutta alkaa ja vanhaa päättyy. Syksy tuntuu olevan käytännössäkin muutoksen aikaa. Tänä vuonna perheellä on elämässä useita isoja muutoksia, joista yksi on vanhimman lapsemme muutto omilleen. Muuttoauto on jo pakattu, ja huomenna pitäisi saatella esikoinen, pieni untuvapalleroiseni tuonne suuren maailman tuuliin. Toivon, että olen antanut oikeanlaiset eväät elämälle, ja että poikasen siivet kantaa. Ruska toi hänet aikoinaan luokseni, ja nyt taas vie vähän kauemmas. Rakkaus ei silti katso osoitetta, tämä luopuminenhan se on äitien tehtävä tässä maailmassa! Poika on aivan innoissaan, ja äitikin luottavaisin mielin, kaikki menee varmasti ihan hienosti. Toki myös haikeus puristaa kurkkua, mutta se taitaa kuulua asiaan. Elämä kuitenkin kantaa.

Tänään on tiedossa kivaa ohjelmaa iltasella, ja valmista, toisten tekemää ruokaa. Aah. :-D Mukavaa perjantaita kaikille teillekin!

12 kommenttia

  1. Oi, suuria asioita. Tuo mukanaan uusia iloja ja uusia huolia varmaankin tämä esikoisen lennättäminen pois pesästä. Oma esikoiseni on kasilla nyt, ja hyvänen aika eihän tästä ole kuin pieni hetki täysi-ikäisyyden. Ihanaa ja kamalaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, isojen asioiden äärellä ollaan tätä syksyä aloiteltu. Tässä on kasvun paikka, niin pojalle kuin vanhemmillekin. Iso joukko ihmisiä on kuitenkin pojalla taustatukena, eli ei häntä tyhjän päälle laiteta, ja hän tietää sen onneksi itsekin. Apua saa aina pyytää :-)

      Poista
  2. Oi miten kauniisti kirjoitit tuosta esikoisen muutosta omilleen.
    Mukavaa vkl sinnekkin:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, viikonloppu tulee kyllä jälleen ihan tarpeeseen :-)

      Poista
  3. Voi että, varmasti haikeaa ja vaikeaakin äidille päästää esikoinen maailmalle. Onnea kaikille synttärisankareille! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos onnitteluista :-) Haikeaa se kyllä on, mutta ihan iloista samalla.

      Poista
  4. Meillä (tai siis mulla äidillä) oli tiukka paikka vuosi sitten syksyllä, kun kolmesta lapsesta kaksi muuttivat kuukauden sisään pois kotoa..tietty miehellä kanssa. Kuopus jäi vielä kotiin. Mutta niinhän se kuuluukin mennä, lapset lentävät pesästä ja jos eivät itse tajua lähteä, niin täytyy vähän tuuppia pesästä pois..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi sentään, on varmasti ollutkin melkoista kun yhtäkkiä väki vähenee kerralla enemmänkin. Meillä ei onneksi kaikki voi lähteä mitenkään vielä, pikkuisimmat on äidin helmoissa vielä hyvinkin pitkään :-)

      Poista
  5. Onhan se, sekä huimaa että haikeaa samaan aikaan, kun lapsi lähtee maailmalle. Vaan niinhän se elämä menee, ja voin jo sanoa, että on sitä mielessä toisinaan käväissyt ajatus , että hyvä niin :D Teilläkin on onni ja ilo isosta perheestä, jäähän siihen vielä niitä jaloissa pyörijöitä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo kyllähän sitä toisaalta jo vähän odotettiinkin, oli toisinaan päiviä, kun oikein laskeskelin mielessäni, että mites pitkään siihen armeijaan olikaan, silloin viimeistään... :-D Heh. No pääpiirteittäin tämä meni oikein hyvin, kaikki on ihan tyytyväisiä :-) Eikä jäänyt syli vielä tyhjäksi!

      Poista

Kysy, kommentoi, ehdota, höpise. Kommentit ilahduttavat aina!